Kesä alkoi vihdoin! Eiku.
Muutaman lämpimän päivän ansiosta päästiin ekaa kertaa koko kesänä mökille yöksi. Ja kyllä tuli muuten tarpeeseen! Koirat sai melskata saaressa vapaana pari päivää, ja uida niin paljon kuin sielu siesi.
Ava oppi vihdoin uimaan kunnolla! Eikä sen jälkeen suostunut pysymään rannalla sitten millään, vaan ui laituria ympäri. Välillä neiti joutui hihnaan, ettei huku, alkoi nimittäin näyttämään jo aika rankalta.
Noin "pieneksi" koiraksi Ava ui ihan järetöntä kyytiä! Hyvä että ehti kissaa sanoa kun akka oli jo vetänyt rinksan laiturin ympäri.
Brutus on sitten toista maata, herra polskuttelee vain jos ihmisiä on uimassa. Ja siinäkin kohtaa yrittää olla vaan avuksi, ja pelastaa. Tosin siitä pelastamisesta ei tule oikein mitään, kun arvon rotkula ui kohti pystyasennossa ja polskii etutassuilla vesipatsaita ilmaan.
Ava yritti kaivaa itsensä Kiinaan. Tai ainakin niin pystyi päättelemään tuosta määrätietoisesta hiekan kaivamisesta. Akka pöyhi koko rantaviivan iha sekaisin! Huvitti kovasti, kun Ava mönki hiekkaa kuonollaan samalla tavalla kuin siat ja repi juuria maasta.
Käytiin illalla soutelemassa. Voin kertoa, että kiikkerä soutuvene + kaksi ihmistä + kaksi koiraa ei ole hyvä yhdistelmä! Eihän siinä muuten mitään, mutta kun Avan oli ihan pakko vähän väliä vaihtaa paikkaa ja seurata airoja ja juoda vettä järvestä..Taisi Ava saada muutaman mojovan kolauksen airosta kalloonsa.
Kaikesta vedessä peuhaamisesta Avalle tuli taas vesihäntä. Tällä kertaa se tuli varmasti rasituksesta, kuitenkin kuivasin koiran perusteellisesti ja puin jopa villapaidan päälle ettei palellu!
Putellakin häntä vähän riippuu, muttei ole kipeä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti