64. Ruokinnasta

Pari kuukautta sitten aloittelin Avalle eliminaatiodieettiä. 
Kaikki sujui ihan hyvin ja punoitus tosiaan katosi koirasta ja saatiin vähän hiivaa kuriin.
Kunnes arvon neiti päätti varastaa hevosille kuivamassa olleita leipiä.
Siinä kohtaa sitten päätin, että laitetaas ruokavalio taas uusiksi. Menihän koko dieetti muutenkin ihan mönkään. Sinänsä.
Eipä noista leivistä mitään reaktiota oikeastaan tullut. Joko määrä oli niin pieni, tai sitten Ava ei ole herkkä vehnälle.

Kalkkunan jälkeen otin kokeiluun possun. Halusin kokeilla, että onko tuo koira oikeasti sille allerginen.
Ja eipä ole. Tällä hetkellä ainut "oire" on suupielien kapsuttelu, joka on miun mielestä alkanut antibioottikuurin aloittamisen jälkeen. Eli vielä en lähde lihaa vaihtamaan, vaan syödään ab-kuuri loppuun ja odotellaan josko kutina lakkaisi.
Omaan silmään koira näyttää entistä valkeammalta nyt possukuurin aikana. Ehkäpä se kalkkunakaan ei ollut sopiva liha.

Tällä hetkellä Avan ruokinta tuntuu ihan rakettitieteeltä. Ai että miten helppoa olisi vaan lapata nappulaa kuppiin. Mutta nappulaan tullaan tuskin koskaan palaamaan.

63. Taas lääkärikeikkaa..

Viikko sitten käytin Avan taas lekurilla. Aikasemmin siltä poistettiin sarveiskynsi ja varpaaseen jäi vain ydin. Se sitten vaurioitui vuorostaan ja lääkärillehän sitä oli lähdettävä.

Saatiin aika Animagiin klo 18 perjantai-illaksi.
Ava toivotettiin vastaanotolla tervetulleeksi suurella innolla, kaikki ohikulkeneet työntekijät kävivät kuulaa moikkaamassa ja naureskelemassa neidin olemukselle.
 
Eläinlääkäri rauhoitti Avan ja repi taas vähän kasvamaan päässeen kynnen pois, puhui myös jotain ytimen liikakasvusta.. En pysynyt ihan kärryillä kaikesta puheesta, kun lääkärinä oli alkujaan venäläinen ja suomi ei ihan ollut sujuvaa.
Karvoja ajellessa ell viilsi pienen haavan Avan varpaiden väliin leikkuukoneella. Ja suonensisäisesti rauhoittavaa annettaessa luulin jo hetken, että ainetta meni liikaa. Ava nimittäin lopetti hengittämisen hetkeksi ja miulla nousi jo kylmähiki niskaan.
Muutenkin jäi koko käynnistä vähän paha maku suuhun, ell oli ilmeisesti kova kiire päästä kotiin ja viikonlopun viettoon.


Saatiin anibioottikuuri, kipulääkettä ja määräys käyttää terra-poly voidetta.
Keskiviikkona mennään vielä näyttämään kynttä, että on varmasti lähtenyt paranemaan ja saadaan uusi kuuri antibiootteja jos on tarve.

62. Ruska

 Sunnuntaina paistoi ihanasti aurinko ja iski kauhea hinku lähteä kuvaamaan.
Tosin kun paikalle päästiin niin aurinko meni jo pilveen ja siihen se into sitten vähän lopahti. Muutamat räpsyt kuitenkin napsin, pitäisi joku päivä lähteä metsästämään kunnon ruskaa!

61. Eläinlääkärissä

Taas kerran päästiin käymään lekurissa. Ava ruovitteli asvaltilla kissan perään ja sen seurauksena halkesi kynsi. Poistaahan se piti.

Käytiin Lappeenrannan Animagissa, ja tuota paikkaa ei voi kyllä kuin kehua! Henkilökunta on ystävällistä ja hoito hyvää. Ainut miinuspuoli on hoidosta maksettava hinta.
Neiti nukutettiin ja sai roiman annoksen kipulääkettä. Avalta irrotettiin kynnen sarveisosa, eli varpaaseen jäi pelkkä ydin.
30 minuuutin käynnistä sai maksaa 191€. Onneksi on vakuutus..

Ava aiheutti suurta hilpeyttä olemuksellaan, nukutuksen jälkeen jalat ei edes vielä kantanut, mutta hännällä piti viuhtoa kuin viimeistä päivää!
Kauluria pitäisi nyt pitää kunnes kynsi paranee, ja suojata ulkoillessa tossulla.
Eilen käytiin lenkillä ilman tossua, ja se oli kyllä virhe.
Parantumaan ruvennut ydin oli jostain syystä vääntynyt ja nyt se näyttää todella pahalta.
Putsailen sitä huolella muutaman päivän ja jossei lähde paranemaan, niin vien koiran eläinlääkärille.

60. Käytössäännöistä

Avaudun nyt asiasta, joka kismittää.
Nimittäin se, että vieras ihminen laskee koiransa Avan luokse. Tai ihan kenen vaan luokse.
Ei sillä, että Ava olisi vihainen, pikemminkin se vähän aristelee liian innokkaasti iholle tunkevia nelijalkaisia.

Eräs aamu olin hakenut kennelrehun rekalta lihat ja ajattelin samalla reissulla käydä Avan kanssa koirapuistossa. Taija tuli japsipoikiensa kera meidän mukaan, ja tämä on mulle ok, koska koirat tuntee toisensa jo ennestään. Mitä nyt Ava leikkii vähän turhan rajusti noiden poikien kanssa.. 

Ehdittiin me hetken aikaa puistossa olemaan, kun parkkikselle kurvasi vanhempi mieshenkilö. Ruvettiin ottamaan omia koiria kiinni että päästään alta pois.
Ei ehditty edes kissaa sanoa, kun mies oli jo laskenut vapaana olevan koiran autostaan ulos ja oli jo tulossa avaamaan puiston porttia. Tässä kohtaan pyydeltiin ihan nätisti, jos hän voisi ottaa koiransa hetkeksi kiinni ja odottaa, että ehditään poistua puistosta ennen kuin laskee koiransa sinne.
Ja tästähän herra närkästyi, alkoi hirveä urputtaminen siitä, että koirapuisto on koirien sosialistuttamista varten ja että on se kumma, kun pitää karkuun lähteä!
En enää edes muista, mitä kaikkea herra urputti meille, ennen kuin komensi koiransa takaisin autoon ja poistui paikalta hyvin närkästyneenä.

Tässä olisi voinut käydä huonosti, tai sitten ei. Mutta mieluummin näin päin, ettei mitään tapahtunut.
Puisto on kaikille avoin paikka. Ja sehän siinä on tarkoituskin, että vieraat koirat keskenään pääsevät temmeltämään.
Mutta jos pyydetään nätisti odottamaan, että saan oman koiran kiinni ja poistuttua paikalta, niin ei se ole syy vetää hernepussia nenään.


On toinenkin asia mikä ärsyttää.
Näyttelypaikoillahan on tiedetysti tosi paljon koiria. Ja monet omistajat ei piittaa tippaakaan siitä, missä se oma wuffe menee. Seurustellaan kaverin kanssa ja annetaan koiran haahuilla ympärillä pätkääkään välittämättä. Itse kuljen ahtaissa paikoissa lyhyellä hihnalla ja tosiaankin seuraan, missä Ava menee.

Monesti tulee mietittyä sitä pahinta. Eli jos joku koira joskus kävisi tosissaan Avan päälle, ja Ava päättäisi laittaa samalla mitalla takaisin? Ketä tästä syytettäisiin? No totta kai sitä isoa pahaa tappajakoiraa. Ei varmasti paljoa auttaisia sanoa, että se sinun pieni wuffe kyllä aloitti tämän, mitäs annoit sen haahuilla löysällä hihnalla?

Siitä olen myöskin tyytyväinen, että asutaan taajaman reunalla. En tiedä monesti kehtaisin nätisti sanoa, että ei, älä laske sitä sun koiraasi tänne.
Meillä on aina ollut käytäntö, että ei moikata tuntemattomia koiria hihnalenkillä. 
Avan ollessa yhdeksänviikkoinen, meitä vastaan tuli kaksi mitteliä emäntänsä kera. Pienen pieni Ava sitten päätti jostain syystä lyhyesti murahtaa näille pitkän matkan päästä. 
Koirakko kun tuli meidän kohdalle, nainen kysyi että saako koirat moikata. Vastasin, että ei, meillä ei moikata hihnassa.
Nainen sitten kysyi, että siksikö ette moikkaa, kun se murisee? Ja jatkoi samaan lauseeseen, että kyllä hänen koiransa ovat rokotettuja ja madotettuja ja vielä kertoi että kaupungissa on alkamassa sosiaalistumiskurssi. Ja että ihan hyvin voisivat koirat moikata.
Kieltäydyin, kiitin ja jatkoin matkaani.

Joten summasummarum, älä laske sitä "tää on ihan kiltti" koiraasi tuntemattomien luokse kysymättä, kiitos.

59. Tarvikepostaus

Monen muun koirablogaajan tavoin tein tarvikepostauksen. Kuvista löytyy suurin osa Avan tarvikkeista, ei kuitenkaan aivan kaikkia. Osa tavaroista kulkee vakiona mukana autossa, osa on ties missä jemmassa. Myöskin isommat näyttelykamat (häkki, vetoalusta, teltta yms.) puuttuvat.

•  Biltemasta ostettu timantein koristeltu hihna, jota on ehkä kerran käytetty.
• Kaksi ihan perushihnaa, molemmat puuilosta. Käytetty ja paljon, musta alkaa jo purkaantumaan tikkauksista.
• Rukan litteä hihna, Avan pentuhihna. Ollut tosi hyvä, mitä nyt väri on haalistunut pinkistä tuollaiseksi lohenpunaiseksi :D
• Flexi, pituutta muistaakseni 8m. Käytän omalla pihalla ja paikoissa joissa saa mennä "vapaammin"

•  Ylemmästä kuvasta pois jäänyt rock strap, eli joustohihna. Ostettu alennusmyynnistä, harvoin käytössä.
• Pannoista leveimmät on eniten käytössä. Uusi kangaspanta on ollut ostoslistalla pitkään, mistää ei vain löydy makuuni tarpeeksi leveää. 
• Tuo rukan kangaspanta on Avan pentupanta, reilun säätövaran vuoksi edelleen käytössä.
• Rukan valjaat, nämäkin alennusmyynnistä, käytössä vain pihalla juoksuliinan kanssa.

 

• Osa Avan leluista. Kaikki pallot säilytän visusti poissa Avan saatavilta, ne olisi muuten jo entisiä. 

• Kuvasta puuttuu monta narupalloa ja patukkaa, joita käytän lenkkeillessä palkkana.

• Näyttelyhihnat, snake, namipussit ja tossut. Ylemmät tossut on aikas uudet, mutta hyvin näyttää lenkit sjuvan nuo jalassa!

• Best friendin heijastinliivi, joka on oikeastaan ihan väärän kokoinen ja muutenkin vähän.. no huono. Heijastavaa pintaa tuossa ei paljoa ole ja vatsaremmin olen leikannut ihan liian lyhyeksi viime syksynä.
• Hurtan musta sademantteli. Tähän olen ollut oikein tyytyväinen, pitää hyvin vettä ja tuulta. Jos jotain negatiivistä, niin väri voisi olla kirkkaampi.
• Hurtan punainen toppamantteli on uusin lisäys meidän tarvikkeissa. Löysin sen rahulan rehun alesta, lähtöhinta 55e ja lopulta maksoin siitä 15e. Sinänsä harmitti, etten ollut ihan varma Avalle sopivasta koosta, niin olisin voinut hamstrata enemmänkin tuolta alesta! 
• Rukan villis. Tämä on talvisin meidän vakiovaruste. Tykkään tosta korkeasta kauluksesta, kun sen saa kovemmilla pakkasilla ja viimassa vedettyä Avan korvien päälle.

58. Itsetehdyt namit

Ajattelin jakaa teille meidän tämänhetkisen namireseptin.
Kaupoista en löytänyt meille sopivia nameja, joten päätin tehdä niitä itse.

Tarvitset:

•  Kalkkunan jauhelihaa
• Pellavansiemenrouhetta

 

Käytin n. 400g lihaa ja pari ruokalusikallista pellavansiemenrouhetta. Muita ohjeita selaillessa huomasin monen käyttävän esim. kaurahiutaleita ja kananmunaa, nekin ovat kokeilun arvoisia jossain vaiheessa. 

Yksinkeraisesti sekoitetaan ainekset keskenään ja sen jälkeen muotoillaan pellille haluamansa mallisia nameja. 



Laitoin namit aluksi 225 asteiseesn uuniin n. 15 minuutiksi, ja sitten pudotin lämmön 150 ja annoin vielä paistua n. 30min. Tämän jälkeen paistoin nameja vielä uunissa 70 asteessa 45min luukku vähän raollaan. 

 Kypsät namit pienin vielä neljään osaan ja pakastin sopivissa erissä.
Jossain vaiheessa ajattelin tehdä kuivattuja nameja, katsotaan jos siitäkin saisin postauksen tehtyä :)

Ja te muutamat seuraajat, olisi kiva kuulla jos teillä olisi esim. jotain postaustoiveita tai parannusehdotuksia!
 

57. Kuulumisia

Kirjoittelin yli kuukausi sitten Avan aloittavan eliminaatiodietin.
Ruoaksi valitsin kalkkunan ja 
siihen höysteeksi parsa- ja kukkakaalin, salaatin sekä kurkun. 
Mitenkä on mennyt? No ihan okei,
pahin punoitus on koirasta kadonnut ja kyljistä on hävinnyt "höttöä" nappulan jäätyä pois. 
Toinen korva töhnii edelleen, nyt rahatilanteen salliessa aion Avan viedä lekurille, kun en sitä omin voimin kuntoon saa.
Varpaiden välit näyttävät jo yllättävän hyviltä, reunoilta löytyy enään hiivan tummentamaa ihoa. 
Kynnet ovat edelleen tummat tyvistä.

Useammat pesukerrat malasebillä auttaisivat varmasti asiaa vielä enemmän, en kuitenkaan aivan kamalasti kehtaa Avaa "rääkätä"
jatkuvilla suihkuilla. Ei tuo neiti nimittäin riemusta huutaen suihkuun juokse :D 

Tänään on pitkästä aikaa kalapäivä. Ostin tällä kertaa musti&mirristä maukkaan lohipullia kokeiluun, viimeeksi syötin mushin lohipullia ja sitä virhettä en tee enään ikinä.
Nuo maukkaan lohipullat haisevat kyllä tosi kalaisalle, ihan itseänikin puistattaa vaikka kalasta tykkäänkin.

Edelleen ollaan menty ilman mitään ravintolisiä, pitänee kohta ne palauttaa takaisin ruokavalioon yksi kerrallaan. 
Kauppalistalla on edelleen magnesium ja ADE-liuos. 
Tuon liuoksen tilalle olen kyllä miettinyt jotain näppärämpää tablettimuotoa. Pitänee taas perehtyä asiaan.

56. Mökkeilyä

Kesä alkoi vihdoin! Eiku.
Muutaman lämpimän päivän ansiosta päästiin ekaa kertaa koko kesänä mökille yöksi. Ja kyllä tuli muuten tarpeeseen! Koirat sai melskata saaressa vapaana pari päivää, ja uida niin paljon kuin sielu siesi.

Ava oppi vihdoin uimaan kunnolla! Eikä sen jälkeen suostunut pysymään rannalla sitten millään, vaan ui laituria ympäri. Välillä neiti joutui hihnaan, ettei huku, alkoi nimittäin näyttämään jo aika rankalta.
Noin "pieneksi" koiraksi Ava  ui ihan järetöntä kyytiä! Hyvä että ehti kissaa sanoa kun akka oli jo vetänyt rinksan laiturin ympäri.
Brutus on sitten toista maata, herra polskuttelee vain jos ihmisiä on uimassa. Ja siinäkin kohtaa yrittää olla vaan avuksi, ja pelastaa. Tosin siitä pelastamisesta ei tule oikein mitään, kun arvon rotkula ui kohti pystyasennossa ja polskii etutassuilla vesipatsaita ilmaan.

 Ava yritti kaivaa itsensä Kiinaan. Tai ainakin niin pystyi päättelemään tuosta määrätietoisesta hiekan kaivamisesta. Akka pöyhi koko rantaviivan iha sekaisin! Huvitti kovasti, kun Ava mönki hiekkaa kuonollaan samalla tavalla kuin siat ja repi juuria maasta.

Käytiin illalla soutelemassa. Voin kertoa, että kiikkerä soutuvene + kaksi ihmistä + kaksi koiraa ei ole hyvä yhdistelmä! Eihän siinä muuten mitään, mutta kun Avan oli ihan pakko vähän väliä vaihtaa paikkaa ja seurata airoja ja juoda vettä järvestä..Taisi Ava saada muutaman mojovan kolauksen airosta kalloonsa.

Kaikesta vedessä peuhaamisesta Avalle tuli taas vesihäntä. Tällä kertaa se tuli varmasti rasituksesta, kuitenkin kuivasin koiran perusteellisesti ja puin jopa villapaidan päälle ettei palellu!
Putellakin häntä vähän riippuu, muttei ole kipeä.

55. Kouvola KR

Viime sunnuntaina käytiin Kouvola KV'ssa.
Näyttelypaikkana oli Kouvolan ravirata ja kehät oli kaviouralla. Täytyy kyllä sanoa, että tykkään enemmän nurmipohjasta.

Tuomarina meillä oli Italialainen Massimiliano Mannucci.
En päässyt oikein perille siitä, mitä herra haki.
Tuomari oli todella nopea arvostelemaan, olin arvioinut että meidän kehä alkaa n. 12.30
Edellinen rotu oli valmiina n. 11.40 ja siihen vartin tauko, eli viittä vaille 12 aloitettiin.
Bullikehä oli kokonaisuudessaan valmis noin 15 minuutissa, mikä on todella nopeaa toimintaa!

Ava sai ERI'n ja arvostelu menee näin:

"Head should be bit stronger for this size. Bit long in loin. Sufficient bone and chest.

Needs more drive."

Lyhyt ja ytimekäs. En oikein edes ehtinyt seisottamaan Avaa, kun kehäsihteeri jo huusi erinomaisen. 

Arvostelu on hyvä, tosin noilla sanoilla luulisi saavan hyvän eikä erinomaista, kun kuitenkin arvostelun mukaan koirassa ei oikeastaan ole mitään hyvää :D Luusto ja rintakehäkin on vain riittävä.

Meidän tämän vuoden näyttelyt taisivat olla tässä, jyväskylään ehkä ilmoitan Avan, saa nähdä.

Ottamiani kuvia bullikehästä löytyy täältä *klik*

54. Mätsärit

Viime tiistaina käytiin mätsäreissä. Lähdettiin liikkeelle ihan treenin kannalta.
Match show oli Lappeenrannan Animagin parkkipaikalla, ja tila oli todella pieni. Sopu sijaa antaa.
Keli oli tosi kuuma, ja parkkiksella vähän varjopaikkoja tarjolla.
Kaveri oli mukana japsipentunsa Masin kanssa, Ava rakastaa tuota pikkupojua niin kovasti!

Voitettiin omana parina ollut sakemanni ja jäätiin odottelemaan. Koiria oli yhteensä ilmoittautunut 89kpl, ja isoja niistä oli n.30kpl, eli suht nopeasti päästiin jatkamaan sinisten ja punaisten kehillä.
Punaisten kehässä sain taas yllättyä, Ava tuli toiseksi! Nämä mätsäri "sijoitukset" tulevat aina aika yllätyksenä, kuitenkin sijoitutaan ihan sen mukaan, mistä tuomari sattuu tykkäämään.

Saatiin iso kassillinen tavaraa palkinnoksi! Nappulaa, Nutrolin öljyä, Biomax tabuja, lohipatukoita, mikrokuitupyyhe ja pokaali. Kassissa oli mukana myös monenlaisia esitteitä mm. koiran ihonhoidosta.
Tuosta öljystä olen tosi innoissani, moni on sitä kehunut. Omalle budjetille tuo vain on turhan kallista, ja nyt päästiinkin ilmaiseksi kokeilemaan, että toimiiko! Nappulat luultavasti voin syöttää Brutukselle, koska niissä ei ole vehnää.

53. Kotka KV

16.8 Käytiin Kotkassa näyttelyissä.
Täytyy kyllä sanoa, että tuo kotkan näyttelypaikka on aivan mainio! Lämpöä oli tuolloin reilusti yli kahdenkymmenen, mutta merituuli vilvoitti hyvin.
Kehät olivat nurmipohjalla, tosin hiukan pienet. Tilaa olisi isomillekin ollut.
Meillä oli tuomarina suomalainen Tiina Taulos, ja ilmoitin Avan hänelle  pienin varauksin. Suomalaiset tuomarit ovat tunnetusti tiukkoja hampaiden suhteen.

Oli kyllä ihana käydä kehässä, jossa ymmärsi jopa mitä tuomari sanoo!
Ava sai ERI'n ja suht pitkän arvostelun:

"Vaivattomasti liikkuva Avo-narttu, jolla turhan pitkä lanneosa. Kaunis pään profiili.

Hyvät silmät. Hyvä asentoiset korvat.

Hyvä eturinta, rungon tilavuus ja rintakehän syvyys. Normaalisti kulmautunut takaosa.

Erinomainen iho. Kaunis käytös"

Arvostan tätä arvostelua todella paljon! Suomalaiset tuomarit kuitenkin joutuvat käymään pitkän koulutuksen. Joidenkin mielestä vain brittiläisten tuomarien arvostelut ovat oikeita, ja muun maalaisilla on aivan turha edes käyttää ja juoksuttaa koiria pitkin perämetsien näyttelyitä.

Toki onhan se hienoa saada brittiläiseltä kasvattajatuomarilta arvostelu, mutta kyllä nämä meidän omankin maan tuomarit jotain tietävät.

Erityisen iloinen olen tuosta "erinomainen iho" kohdasta. Eliminaatio on poistanut punoituksen koirasta ja se on jopa valkoinen nykyään!

52. Eliminaatio

Aamulla lappasin Avan kuppiin 300g kalkkunaa, ja neiti seurasi sitä ihastuneena. Ihan erilaisella ilmeellä koira odotti aamupalaansa, kun huomasi ettei tarjolla ollutkaan kuivia nappuloita! :D

Aikaisemmin Ava on siis syönyt aamuisin nappulaa ja iltaisin sitten lihaa+lisät.

Nyt lähdettiin täysin raa'alle linjalle ja aloitettiin eliminaatiodieetillä. Toivottavasti saadaan hiiva tällä konstilla kuriin!

Eliminaatiossa lähdetään liikenteeseen valitsemalla yksi proteiini ja yksi hiilihydraatti, joita koiralle on syötetty hyvin harvoin, tai ei ollenkaan.

Meillä lihaksi valikoitui kalkkuna ja vaihtoehdoiksi peura, hirvi, hevonen ja lammas.

Hiilihydraatiksi en vielä ole valinnut. Riisi ja vehnät ovat ainakin kiellettyjen listalla.

Myöskin kaikki lisäravinteet pitää jättää pois alkuvaiheessa, ja lisäillä yksi kerrallaan takaisin.

Itteäni vähän pelottaa, että mihin kuntoon tuon koiran kynnet ja anturat menee ilman öljyjä ja sinkkiä.Tai sitten pelkään ihan turhaan..

Molkosania lisään ruokaan pienen lorauksen päivittäin, ja laimennettuna putsaan sillä myös Avan korvat.

Eliminaatioon yhdistetään malaseb-pesut alkuun kaksi kertaa viikossa.

Märällä kelillä pitää muistaa kuivata hyvin koko koira, erityisesti anturoiden välit ja kynsien tyvet.

Ajattelin vielä varuiksi pestä kaikki pedit ja häkkialustat, sekä luututa lattiat kunnolla. Saattaa mennä jo vähän liiallisuuksiin, mutta ihan tosissaan haluan tuon koiran hiivattomaksi (vaikkei Avalle se edes ole kovin paha. vielä).

 

51. Koirapuisto

Tassuvammasen Avan kanssa ei tule kuulonkaan lähteä asvalttilenkille. Ja oman kuumeisen olotilan kannalta koirapuisto oli se paras valinta tällä kertaa. 

Koirapuisto on ollut pystyssä kohta vuoden (vai kaksi jopa..?), ja ollaan käyty siellä ehkä kolme kertaa, jos sitäkään.

Parkkeeratessa autoa Ava kyllä taisi tajuta, että mihin tultiin. Ainakin sekopäisestä pyörimisestä ja ulinasta päätellen!

Harvemmin tuolla muita koiria on, joten saa Ava rellestää ihan rauhassa.

Nyt tuo rellestäminen tosin rajoittui aika paljon, koko koirapuisto oli melkeinpä kasvanut umpeen tosi korkeaa heinää, vattupuskaa yms. kasvillisuutta. Puisto on kyläyhdistyksen rakentama, ja ilmeisesti sen hoito ei kenellekkään kuulu. 

Meinasin paikalliseen koiraryhmään huudella, josko talkootyöllä saataisiin vähän siivoiltua. Isona plussana portille oli saatu tuotua kauan kaivattu roskis!

Ois kyllä kiva, jos tuo koirapuisto olis isompi, että siellä ois ihan kunnolla tilaa heitellä esim palloa, tai kävellä vaan ympäriinsä. Tuo meidän puisto on tositosi pieni, eikä sitäkään jaksa sahata kauaa eestaas.

ps. Ei mushin lohipötköä enää Avalle kiitos. Järkyttävä paskaralli koko viime yön

50. Nikon d3300

Tilasinpa uuden kameran! Vanha canoni alko vetelemään jo viimosiaan, ja kyllästyin siihe iänikuiseen tarkennuksen sahaamiseen. Ja tätä tapahtu melkeinpä kaikilla objektiiveillä, pitäis putsata tuo ja kokeilla sitten uudestaa.
Toivotaan että nyt saisin vähän potkua noihin kuvaamishommiin tän uuden kameran myötä, eikä tarvis julkaista aina hävettävän huonoja puhelinkuvia..
Oon nyt ite ollut kipeänä tämän viikon, sormet jo syyhyää päästä ulkoiluttamaan tuota nikonia oikein kunnolla! :D

Avalla taas kipeät anturat vaivana, 5km asvalttilenkki ei tehnyt hyvää. Hoidoksi pihkasalvaa ja helosania reilulla kädellä, ja toivoen, ettei lähde taas nahat kuoriutumaan.

49. Lääkärikeikkaa

Eilen illalla Ava nousi jalkojani vasten ja sormet osuivat isoon rupeen. Tai ruveksi sitä ensin luulin..
Iho punoitti 2cmx3cm alueelta ja karvat olivat kudosnesteen tms. tahrimat. Heti ekaksi päähän pälkähti hot spot.

Aamulla sitten soittelin ensin Animagiin, siellä ei vapaita aikoja ollut koko päivälle. Seuraavaksi ajattelin kokeilla Lappeenrannan uutta eläinklinikka Loimea, ja valintaan olin todella tyytyväinen!
Ajan sain puolentoista tunnin päähän soitosta.
Paikanpäällä koin taas hienoja hetkiä bullin omistajana, aulatila oli tosi hiljainen ja Ava piereskeli laattalattiat kaikuen..

Klinikalla Ava sai nukutuspiikin kannikkaan ja siirryttiin käytävän puolelle vähän hämärämpään rauhoittumaan. Akka ei millään meinannut antaa periksi, nuokkui vain pää pystyssä ja kuunteli toisen koiran touhuja aulassa. Vihdoin koira sammahti ja saatiin se kannettua hoitopöydälle.
Karvat ajeltiin tulehtuneelta ihoalueelta ja sen ympäriltä, siinä kohtaa vasta paljastui miten inhoittavan näköinen iho oli, karvat olivat ihan töhnässä ja niiden alta paljastui ihan palaneen näköinen iho.

Ennen herätyspiikkiä Ava sai vielä pistokset antibioottia ja kipulääkettä.
Kannettiin koira taas aulan hämärään heräilemään, ja siinä kesti kyllä tovi.
Ensimäiset elonmerkit ilmeni hännästä, sitä piti ruveta heti vispaamaan ihan hulluna vaikka veto oli ihan pois!

Saatiin mukaan Terra-poly merkkistä voidetta, tuota levitetään kahdesti päivässä huuhtelun, betadinen ja kuivauksen jälkeen. Jossei viikonlopun aikana ala iho näyttämään paremmalta, niin haetaan reseptillä antibiootit apteekista.
Kauluria joutuu arvon neiti taas pitämään päässään, että saadaan nuoleminen estettyä.

Avan ollessa tajuttomana eläinlääkäri tutkiskeli tassut yms. lävitse. Siinä sitten ääneen valittelin Avan anturoiden välejä ja kynsien tyviä, kukaan kun ei koskaan ole kommentoinut niitä sen enenpää, aina kuullut saman laulun: Kynnet kuulemma ovat vain pigmentin värjäämät ja anturoiden välit vain vähän töhnii, ei kannata huolestua.
Tällä kertaa eläinlääkäri otti "huoleni" todesta ja otti näytteet sekä kynsistä (pikemminkin kynsivallista), että anturoiden välistä.
Ja hiivaahan sieltä löytyi. Ell soitti meidän perään noista tuloksista. Pitää vielä käydä hakemassa malaseb-shampoota apteekista kunhan saan reseptin siihen.
Entistä enemän syytä siis siirtyä raa'alle, ehkä jopa aloittaa eliminaatiolla.

ps. Vaaka näytti 27,7kg, eli 1.3kg menty jo alaspäin!

48. Nälkäkurki

Helmikuussa kirjoittelin tosta meidän aikomuksesta siirtyä raakaruokintaan. Nyt ollaan siitä lähtien syöty 50/50 nappulaa ja lihaa, ja tää järjestely sopii Avalle enemmän kuin hyvin!
Aamuruoka yleensä pelkkää nappulaa, ja iltasin sitte tarjoilen arvon neidille 300g lihaa. Lihoina nytten on syöty nautaa, possua, broiskua ja kalkkunaa. Kerran syötin hirveä, koirasta ei tullut ulos mitään kahteen päivään :D

Ongelmana tässä meidän raakaruokinnassa on ollut pieni pakastin. Koiran lihoille on nyt tilaa vain yhden lokerikon verran, sinne mahtuu noin kuukauden lihat jos ruokkii nappulan kanssa. Eli pitäisi ostaa isompi pakastin ja tilata kennelrehulta sitten isoja satseja kerralla. Onneksi kuitenkin uskaltauduin käymään rahulan rehussa (paikan työntekijät on todella tympeitä, karkoittaa paikalta melkein pelkällä katseellaan..), sieltä löytyy useampaa sorttia lihaa pakastealtaista, eikä hinnatkaan ole kovin kalliita! Enää ei haittaa, että on pieni pakastin, kun voi pyyhkästä kaupunkiin puolessa tunnissa ja käydä hakemassa tarvittavan määrän lihoja!

Lähikaupoista toki saa noita koirille tarkoitettuja pakastelihoja, mutta suurimmassa osassa on luuta, joka taas vetää Avan pakin niin kovaksi ettei ole tosikaan. Parempien lihojen puutteessa olen ostanut oscarin jauhelihapötköjä, ja näitä onkin aina yleensä meillä pakkasessa pari kappaletta varalla.

 

Jossain kohtaa vaihdoin nappulan takaisin jahti&vahtiin, alkuun toimi ihan hyvin. Ajattelin, ettei nappulat tarvi olla ihan niin laadukasta (aikaisemmin syötin mm. pure naturalia ja barking heads'ia), kun syöttää puolet lihaa. Siinä vaiheessa kun jätökset alko olemaan ihan järkyttävän kokosia kasoja ja sitä tavaraa tuli kolmesti päivässä, päätin etsiä uuden nappulan. Hetken mustissa&mirrissä pyörittyäni päädyin brit premiumin adult large chickeniin. Tää on kelvannut Avalle oikeen mainiosti ja toiminut muutenkin oikein hyvin. Hintakaan ei ole mikää kamalan kallis, 15kg 43e.

 

 Nyt olis tarkoitus jossain vaiheessa siirtyä kokonaan raa'alle, kunhan saan nuo kaikki suunnitelmat yms. valmiiksi. Alkuun ajattelin lähtä liikenteeseen pelkällä kalkkunalla, sopi Avan mahalle niin hyvin. Kerta viikkoon jos antaisi lohta. Määräksi ajattelin n. 750g päivässä, siitä sitten vähentäen tai lisäten tarpeen mukaan. Maksaa voisi jossain vaiheessa kokeilla myös, itse kyllä viihan sen hajua ja käsittelemistä, mutta ehkä tuota löytyy jostain esim. valmiiksi jauhettuna.

 

Olen lisännyt Avan ruokiin tähän asti kalkkia, merilevää (jodi), lohi- ja kookosöljyä, biotin forte rakeita (sinkki) ja valkosipulirouhetta (punkkeja vastaan).

Kokonaan raa'alle kun siirrytään, ostoslistalle päätyy vielä ainakin ADE-liuos tms. mistä saisi noita vitamiineja ja magnesium (ehkäsemään mm. kramppeja rankemman liikunnan jälkeen).

Pellavansiemenrouhetta meiltä löytyy jo kaapista, sitä voisi kuiduksi kipata kuppiin.