60. Käytössäännöistä

Avaudun nyt asiasta, joka kismittää.
Nimittäin se, että vieras ihminen laskee koiransa Avan luokse. Tai ihan kenen vaan luokse.
Ei sillä, että Ava olisi vihainen, pikemminkin se vähän aristelee liian innokkaasti iholle tunkevia nelijalkaisia.

Eräs aamu olin hakenut kennelrehun rekalta lihat ja ajattelin samalla reissulla käydä Avan kanssa koirapuistossa. Taija tuli japsipoikiensa kera meidän mukaan, ja tämä on mulle ok, koska koirat tuntee toisensa jo ennestään. Mitä nyt Ava leikkii vähän turhan rajusti noiden poikien kanssa.. 

Ehdittiin me hetken aikaa puistossa olemaan, kun parkkikselle kurvasi vanhempi mieshenkilö. Ruvettiin ottamaan omia koiria kiinni että päästään alta pois.
Ei ehditty edes kissaa sanoa, kun mies oli jo laskenut vapaana olevan koiran autostaan ulos ja oli jo tulossa avaamaan puiston porttia. Tässä kohtaan pyydeltiin ihan nätisti, jos hän voisi ottaa koiransa hetkeksi kiinni ja odottaa, että ehditään poistua puistosta ennen kuin laskee koiransa sinne.
Ja tästähän herra närkästyi, alkoi hirveä urputtaminen siitä, että koirapuisto on koirien sosialistuttamista varten ja että on se kumma, kun pitää karkuun lähteä!
En enää edes muista, mitä kaikkea herra urputti meille, ennen kuin komensi koiransa takaisin autoon ja poistui paikalta hyvin närkästyneenä.

Tässä olisi voinut käydä huonosti, tai sitten ei. Mutta mieluummin näin päin, ettei mitään tapahtunut.
Puisto on kaikille avoin paikka. Ja sehän siinä on tarkoituskin, että vieraat koirat keskenään pääsevät temmeltämään.
Mutta jos pyydetään nätisti odottamaan, että saan oman koiran kiinni ja poistuttua paikalta, niin ei se ole syy vetää hernepussia nenään.


On toinenkin asia mikä ärsyttää.
Näyttelypaikoillahan on tiedetysti tosi paljon koiria. Ja monet omistajat ei piittaa tippaakaan siitä, missä se oma wuffe menee. Seurustellaan kaverin kanssa ja annetaan koiran haahuilla ympärillä pätkääkään välittämättä. Itse kuljen ahtaissa paikoissa lyhyellä hihnalla ja tosiaankin seuraan, missä Ava menee.

Monesti tulee mietittyä sitä pahinta. Eli jos joku koira joskus kävisi tosissaan Avan päälle, ja Ava päättäisi laittaa samalla mitalla takaisin? Ketä tästä syytettäisiin? No totta kai sitä isoa pahaa tappajakoiraa. Ei varmasti paljoa auttaisia sanoa, että se sinun pieni wuffe kyllä aloitti tämän, mitäs annoit sen haahuilla löysällä hihnalla?

Siitä olen myöskin tyytyväinen, että asutaan taajaman reunalla. En tiedä monesti kehtaisin nätisti sanoa, että ei, älä laske sitä sun koiraasi tänne.
Meillä on aina ollut käytäntö, että ei moikata tuntemattomia koiria hihnalenkillä. 
Avan ollessa yhdeksänviikkoinen, meitä vastaan tuli kaksi mitteliä emäntänsä kera. Pienen pieni Ava sitten päätti jostain syystä lyhyesti murahtaa näille pitkän matkan päästä. 
Koirakko kun tuli meidän kohdalle, nainen kysyi että saako koirat moikata. Vastasin, että ei, meillä ei moikata hihnassa.
Nainen sitten kysyi, että siksikö ette moikkaa, kun se murisee? Ja jatkoi samaan lauseeseen, että kyllä hänen koiransa ovat rokotettuja ja madotettuja ja vielä kertoi että kaupungissa on alkamassa sosiaalistumiskurssi. Ja että ihan hyvin voisivat koirat moikata.
Kieltäydyin, kiitin ja jatkoin matkaani.

Joten summasummarum, älä laske sitä "tää on ihan kiltti" koiraasi tuntemattomien luokse kysymättä, kiitos.